Teksti ja kuvat: Ari Pakarinen
Suomi on satojen sukuseurojen maa. Haatajien sukuseura ry:n perustamisesta tuli heinäkuum 5. päivä kuluneeksi 20 vuotta. Sukutapaamiseen osallistui lähes 50 sukulaista läheltä ja kaukaa.
Tapaamisessa kerrattiin sukuseuran syntyhistoriaa, tutustuttiin tuntemattomiin sukulaisiin ja esiteltiin tulevan sukuteoksen kirjoittamisideaa. Seuraavaa kirjaa rakennetaan henkilöhistorioiden ja elävien sukutarinoiden ympärille. Tarinoiden ensimmäisiä versioita kuultiin viime lauantaina Niittypirtissä Riihipihan kesäpäivillä. Sukuseuran puheenjohtaja Olavi Haatajan mukaan Haatajista riittää kyllä tarinoita kerrottavaksi.
Sukuseura syntyi yhdistämään sukua
Tapaamisessa sukuseuran syntyhistorian osallistujille kertasi Haatajien sukuseuran perustajajäsen ja ensimmäinen puheejohtaja Jouko Haataja Vuottolahdesta. Hänen johdollaan kokoonnuttiin neljän Haatajan voimin perustavaan kokoukseen Keisarin Kievariin Otanmäkeen heinäkuussa 2003. Sukuseuraa olivat mukana perustamassa Anita Haataja, Niilo Haataja ja Tapio Haataja. Perustajajäseniä ei voi ainakaan syyttää aikailusta, jos oltiin tultu keskustelemaan sukuseura perustamisesta, niin perustamiskokouksen pöytäkirjan mukaan jo keskustelupykälässä tehtiin kauaskantoisia päätöksiä seuran perustamisesta. Päätettiin nimi ja samalla kertaa, että rekisteröiminen tehdään niin pian kuin mahdollista. Jotta tämä oli mahdollista, niin kokousta oli valmisteltu niin, että säännöt olivat valmiina ja myös jäsenmaksun suuruutta sekä henkilövalintoja oli valmisteltu hyvin.
– Olin kiinnostunut sukuni historiasta ja oli korkea aika tutkia sukua. Siinä oli ainakin minulle motivaatiota, luonnehtii Jouko Haataja omaa kiinnostustaan sukututkimukseen ja sukuseuratoimintaan.
Tapaamiset ja sukukokoukset rakentavat yhteenkuuluvuutta
Ensimmäinen sukuseuran kokous järjestettiin jo vuonna 2004. Tapahtuma oli niin onnistunut, että seuraavan tapaaminen oli vuonna 2005. Vuoden 2005 olikin oikeastaan kansainvälinenkin tapaaminen, kun osallistujia saapui aina Atlantin valtameren takaa. Vuoden 2007 tapaamisen jälkeen päätettiin, että kokoontuminen tapahtuisi kolmen vuoden välein. Pentti Haatajan aloittaessa puheenjohtajana vuonna 2010 sukutapaaminen järjestettiin yhdessä Kuusamon Haatajien kanssa.
Yhdistykset pitivät omat kokouksensa ja muuten kuusamolaisten kanssa keskistyttiin yhdessä oloon ja seurusteluun.
Tapaamiset ovat myös toimineet oivallisena tapana uusille jäsenille tulla mukaan sukuseura yhteyteen ja kukin omin tavoin mukaan toimintaan. Riihipihan tapaamisessa Raili Haatajan johdolla sekoitettiin sukulaisia eri puolille salia asuinpaikan mukaan, jonka avulla voitiin myös todeta, että ”etelän serkkuja” oli mukana joukossa.
Mielenkiintoiset tarinat sivuille ja kansiin
Vuonna 2017 julkaistun Tavatkengän Haatajien sukukirjan jälkeen on aloitettu uusin kirjahanke tarinoiden ja historian keräämiseksi. Puheenjohtaja Olavi Haataja korosti hanketta esitellessään, että korjan johtoajatuksena on, että erilaisten ja elävien tarinoiden kautta avataan suvulle Haatajien tekemisiä ja sattumuksia.
Viime lauantaina Niittypirtissä kuultiin kaksi tarina-aihiota. Tamperelainen Pirjetta Sajakorpi esitteli vuonnan 1922 Helsingissä syntyneen Rosi Haatajan mielenkiintoisia elämänvaiheita. Rosin tarinaan kuuluvat vuodet lääkintälottana, ylioppilaaksi tulo sotavuonna 1942 ja myöhemmin talousopettajana Lahdessa sekä Porvoossa.
– Rosa eli koira kumppaniaan, naimattomana ja antoi kaiken huomionsa sisariensa perheille ja niiden lapsille, luonnehti Sajakorpi tätiään.
Toisena tarinana kuultiin kansakoulun opettaja, runoilija Anna Yrjöntytär Haatajan elämästä. Manamansalon kansakoulusta alkanut opintie ensin karjanhoitoalan kouluun ja myöhemmin Raahen seminaarin veivät opettajan työuralle Pyhännän Tavastekengälle ja Viitasaarelle. Anna oli valveutunut ja rohkea nainen ja hänellä oli jo tuolloin ajokortti sekä auto. Annan kirjoittamia runoja on hänen sisarensa Aino Hurskainen os. Haataja myös säveltänyt. Sukutapaamisessa Manamansalon laulu -runon esittivät nuoret sukulaiset Aava, Ebba ja Ville Hurskainen.
Haatajien sukuseurassa on tällä hetkellä noin 100 jäsentä. Lisätietoja toiminnasta löytyy kotisivuilta osoitteesta: https://haatajat.fi.