Hei! Voit jättää viestisi alla olevan lomakkeen avulla.
156 kommenttia artikkeliin ”Vieraskirja”
Pikku tehtävä Haatajan amerikansukulaisista perillä oleville henkilöille:
Tavastkengällä Järvenpäässä on vanha mustekynällä kirjoitettu kirje, josta on leikattu pikku pala pois (lähettäjän osoite kenties?). Kirjeen päälle on ilmeisesti kaatunut jossakin vaiheessa hieman vettä, koska osa musteesta on levinnyt niin, ettei tekstistä saa selvää.
Kirjeessä ilmoetetaan kirvesmies Otto William Hillin hautajaisista, jotka pidetään klo 10.30 torstaina Colombiassa hautajaistalossa. (Päivämäärää ei kirjeessä ole). Herra Hill on kuollut maanantaina, ja on elänyt ”täällä” 37 vuotta. Kirjeessä mainitaan: ”Hän tuli tänne St. Helenistä, O?sta.” Vanhasta käsialasta ei saa täysin selvää, mitä kirjaimia O:n ja -sta välissä on. Ousta? Oresta? Onsta? Kirjeessä mainitaan, että hän on syntynyt Suomessa ja että jälkeenjääneitä on yksi poika, Raymond W Hill, Seattlessa ja sisko, rouva Anna Korpela (ja sitten on muste levinnyt, eikä tekstistä saa selvää, mutta teksti jatkuu seuraavasti) …lensissä(?), 16 muuta (veljeä?) ja siskoa Suomessa sekä (?) lastenlasta. Harmi, että osa kirjeestä on kastunut ja teksti on haihtunut.
Herra Hill on Autiomäeltä Amerikkaan / Kanadaan lähtenyt Haataja ja muuttanut nimensä siellä? Anna Korpela on Haatajan Yrjön äiti?
Anteeksi myöhäinen vastaukseni, kun en ole ollut vähään aikaan koneen äärellä.
Mikko Haatajan 23.10.1868-14.7.1939 ja Olga Agatha s. Komulaaisen 12.11.1874-18.9.1903 lapset:
Johan Vilhelm 28.9.1893
Anna Liisa 5.1.1895
Kaisa Maria 4.5.1897
Aada Sofia 13.4.1899
Joel 31.8.1900
Olga Alina 11.11.1902
Mikko Haatajan ja II vaimon Maria s.Laakon 25.2.1880-24.10.1946 lapset:
Antti 3.8.1905
Martta Emilia 3.11.1906
Aaprami 9.7.1908
Einar ”Eino” 10.4.1910
Väinö Mikael 22.12.1911
Elsa Fredrika 19.9.1913
Vihtori 10.11.1915
Saara Matilda 21.3.1918
Kalle Augusti 23.3.1920
Vesa Aholalle: Olga Agatha Komulaisella oli kuusi lasta, Mikko Aaponpoika Haatajan toinen vaimo Maria Samulintytät Laakko (1880 – ?) synnytti yhdeksän lasta vuosina 1906 – 1923.
Sattuisitko tietämään pappani Johan Vilhelm Haatajan sisaruksia ja mahdollisia sisarpuolia, sillä Olga Agatha Komulainen kuoli jo alle kolmikymppisenä.
Sukuneuvosto kokoontuu 17.6.2012 klo 13.00 Valtalanniementie 328, Vuottolahdessa.
Mikäli haluat asioita kokouksen käsittelyyn ilmoittelepa siitä puheenjohtajalle s-postilla puheenjohtaja at haatajat.fi
Todellakin haluaisin tietoa yhdestä sukuhaarastani lisää,voisinko saada Iikka Topinpoika Suorsan ja Serafiina Tapanintytär Haatajan jälkeläisten tiedot sähköpostiini.Minulla on tiedot vuoteen 1888 jolloin syntyi Yrjö Tapani ja valitettavasti myös kuoli.Jos jokin heidän jälkeläisistään haluaisi olla yhteyksissä niin olisin kiitollinen ,minulla on GENOOMissa sukututkimussivusto jossa osa Suorsan suvusta on nykyhetkeen dokumentoitu.Voit olla yhteyksissä minuun leena.suorsa@dnainternet.net
ps.GENOOM on sukututkimussivusto jonka näkevät vain kutsutut suvun jäsenet siksi sinne voi päivittää tietonsa nykyhetkeen saakka.
Leena Suorsalle:
Totta kai liittyy, sillä on vain yksi Haatajan suku. Mainitsemasi henkilöt löytyvät tietokannastamme. Halutessasi lähempiä tietoja Haatajista tai Säräisniemestä voit yrittää ottaa yhteyttä.
Minua kiinnostaa tietää liittyykö minun sukuni Haataja miten teidän sukuun.Minun isoisän isän veli Isak(Iikka)s.10.4.1854 nai Serafiina Staffans(Tapani)tytär s.17.1.1855 Haatajan v.1887.Olen yrittänyt jälestää Säräisniemen tietoja taaksepäin mutta kuten tiedämme kirkonkirjat paloivat.Minun esi-isäni Tobias Suorsa muutti myös Säräisniemeltä Kestilään v.1841 joten myös hänen sukunsa on pahasti hukassa.
Etsin lapsuuden parasta ystävääni Seija Alalauria. Hän meni naimisiin Haatajan kanssa ja hänellä on ehkä kolme lasta. Alalaurit asuivat Nokelassa Veturitie 20 ja me asuimme Veturitie 16. Olisi niin hieno asia saada Seijaan yhteys, ajattelen häntä useasti ja varsinkin nyt kun itsekkin rakennan sukupuuta ja etsin sukujuuria.
Jos teistä joku tuntee Seijan, pyytäkää häntä ottamaan minuun yhteyttä. KIITOS!
Laatimasi sukupuun tarpeisiin ks. Elvi Hannulan terveiset. Niillä pääset Mikko Aaponp. H:aan (s. 22.12-1809) Autiomäelle, josta juontuvat Kosken H:t, myös Kosken Ville, sittemmin Ahola.
Hallinnolliset rajat ja nimetkin ovat muuttuneet. Säräisniemi (S:n kirkkoherrakunta eli srk) on autiomäkisten lähtöpaikkana yhtä kuin Saaresmäki Vuolijoella, nyk. Kajaanissa.
-Autiomäki, Koski ja Tavastkenkä ovat kartalla entisellään alkuaan Piippolan, sttemmin perustetun Pyhännän kunnan paikkoina.
terv.lh
Tervehdys Haatajan suku!
Rovaniemelle ja varmaan muuallekkin Suomen niemeen alkaa tulla syksy. Missä vaiheessa sukukirjan tekeminen lienee? Mukavaa leppoisaa syksyä toivottelee Pirkko Lakkala Rovaniemeltä
jorma kantelinen jättäisitkö s-posti osoitteesi, voisimme keskustella sen avulla. jospa löytyisi yhteisiä sukulaisia.oma osoitteeni on haataja@mail.suomi.net
esa kantelinen ylitornio. jätäppäs´s-postinumerosi niin meilaillaan. ilmeisesti olet kainuun haaraa, joka kyllakin on samaa kuusamon haaran kanssa. kiinnostavaa oli emil-nimi,joka on isoisäni Kallen s.kajaanissa 1863veli emil oli syntynyt 1867 kajaanissa,voisi olla sinun emilillesi varhaisempi lähisukulainen? itse olen syntynyt torniossa, josta ole ollut pois lähes 50-vuotta.ps. näin kesäaikaan olen harvoin koneella, joten vastailuni voivat viipyä?
terv. heikki haataja oulu
Tervehdys !
Olen Emil Evald Haatajan (s.11.8.1903 Ylitornio) tyttären poika. Ukkini sukua asuu edelleen Ylitorniolla ja muistan ainakin Kalle nimisen veljen (jo edesmennyt).
Muistan äitini kertoneen isänsä suvun tulleen Kainuusta. Mihinkähän sukuhaaraan tässä sitten kuulutaan?
Kenellä olisi tietoa?
V. 1840 Säräisniemeltä muuttanut Tavastkengän Autiomäelle (esivanhempiamme alenevasti):
Mikko Aaponp. Haataja 22.12.1809-4.8.1882, vmo Liisa Paavont. Pussinen 17.1.1817-30.8.1874, lapsia mm.
Aapo Mikonp. Haataja 24.7.1842-23.2.1873, vmo Liisa Aapont. Moisala 14.6.1849-28.7.1927, heillä lapsi:
Mikko Aaponp. Haataja 23.10.1868-14.7.1939, vmo Olga Agatha Komulainen 12.11.1874-18.9.1903.
Heillä lapsia mm.
Johan Vilhelm Haataja s. 28.9.1893 (myöhemmin sukunimi Ahola). Perhe asunut Tavastkengän Kosken talossa.
Olen Aapon s.1842 veljen Mikon s.1849 jälkipolvea. Kovasti siis löytyy suvusta Mikkoja.
Terv. Elvi Hannula, Pyhäntä
Taidatpa olla Pyhännän Tavastkengän Kosken talon Haatajia. Sukulaisia pikkuserkuistasi alkaen löydät Siikajokivarresta (ja
tekeillä olevan sukukirjan aineistosta)satamäärin. Pyhännän sotaveteraankirjan matrikkeliosalla pääset hyvään alkuun. Kauko Ahola oli 60-luvulla vt. kirkkoherrana isänsä tekopitäjässä ja joku Ahola on kuuleman mukaan ruvennut sinne Sattulan kesäasukkaaksi.
t.lh
Hei kaikki Haatajat!
Alkaa keski-ikä olla siinä vaiheessa, että omat juuret alkavat kiinnostaa ihan tosissaan. Kovin näyttävät vaisuilta nämä sukuseuran sivut, mutta jospa täällä joku joskus kävisi…Facebook taitaa olla kanava, jossa kaikki keskustelevat, mutten minä.
Isäni on Eero Haataja Kajaanista, hänen isänsä oli Matti ja hänen isänsä oli Lauri (hauta löytyy Paltaniemen vanhalta hautuumaalta). Matti oli kaiketi kotoisin Vuottolahdesta, mutta muutti Suomussalmelle, jossa asui kuolemaansa saakka.
Mistähän kannattaisi aloittaa tämä ”sukututkimus”?
hei
Mun pappa kuollut Limingassa Vilhelm Ahola os.Haataja, hänen poika Paavo Ahola synt.Limingassa 14.8.1930 on minun isäni.
Löytyykö tietoja ?
terv. Vesa Ahola, synt.1966 Kempele
Hei Haatajan suku!
Täällä Jämsäläinen Haataja. Olen syntynyt Suomussalmella,mutta aitini isän suku on Vuolijoen pitäjästä Kaarteentalosta.Voitto Aslak Haataja s.1923.
Hänen isänsä oli muistaakseni Heikki Haataja.Toivoisin yhteydenottoa suvulta ja suvusta. t. Jari Haataja Jämsä
Niinpä sitä saatiin juuriimme taas lisää näköyhteyttä. – Muistui mieleen kun klassisen antropologian professori katseli Autiomäeltä (Kotilan akkunasta) Alipäähän Moisalaa (vai Komulaistako): ”Tuolta me Jarvatkin olemme lähtöisin.”
Makkoset/Moisalat ovat asuneet puolta kylää ja Laakoilla oli Alatalokin sen kuuluessa Tavastkengän kylään ennen Nissisiä ja (pakko)liitosta Kestilään.
Talot ovat pysyneet, ihmiset liikkuneet, nimikäytäntö suvun ja talon välillä vaihdellut meillä itäisen ja läntisen tapakulttuurin rajamailla. Naisellinen (ja IKI-osoitteeksi passeli) nimimuoto on Kainuun puolessa käytössä ollut HAATAJATAR.
terv.lh
Tiedätkös Lauri, että ollaan monikertaisesti
sukulaisia (minulle selvisi äskettäin), nimittäin meidän isoisoäiti Liisa Haataja s. 14.6.1849 Aapontr Moisala, on Aappo Makkosen ja Magdaleenan os. Laakko tytär.
Tavastkengän Moisalan talo on sitten ollut mystinen paikka,kun siinä asuneet ovat alkaneet käyttääkin yhtäkkiä talon nimeä sukunimenään. Näin tämä tuli esiin myöskin
toisessa sukututkimuksessa.
Toisessa sukututkimuksessa tämä Aapon perheen
(ja Liisankin) sukunimi on Makkonen.
Isovanhempani ovat siis olleet sukua keskenään 4. serkukset,ja yllätys yllätys myöskin äiti ja isä ovat olleet 6. serkukset,
vaikka äiti on lähtöisin Säräisniemeltä.
Huomaamme että suku on ollut paras…
EH
kiitokset aiheellisesta huomautuksesta; Risto Vilmusenaho on 10 vuoden takaisessa väitöskirjassaan tutkinut Siikajokilaakson 8 pitäjän (seurakunnan)siirtolaisuuden merkitystä kotiseudullakin.
Palanneet (joka kymmenes lähtijöistä) pärjäsivät paitsi taloutensa (tilojen ostajista viidennes palanneita) myös tietojensa ja taitojensa ansiosta.
Lähtöalueen olojen ohella siirtolaisuuteen vaikuttivat kohdemaiden suhdanteet (työvaellus naapurimaihinkin, joista veto Amerikkaan; sinne menijöistä 55 % sai pilettinsä edeltäjiensä tienaamista taaloista).
Siikajokilaakson siirtolaisuudesta paljastui maa- ja maakuntatasolsta poikkeavia piirteitä – sekin että ilmiöllä on selvä yhteys vanhojen siirtolaisuusmaiden muuttoliikkeiden kanssa.
terv. lh
Huomasin, että Tavaskengän pikkuserkut ovat kirjoitelleet Amerikkaan menneista sukulaisistamme. Risto Vilmusenahon teokset:”Siikajokilaakson siirtolaisuu vuosina 1850-1914 osat I ja II” on mielenkiintoista luettavaa ja ainakin Pyhännän kirjastosta tätä voi lainata.
Sukulaisiani T-kengän MAkkosia on muuttanut useita, jopa 8-henkinen perhe kokonaan.
Osa muuttajista on kylläkin palannutkin.
MAtti MAkkonen on ollut 1.lähtijä v.1867 ja hänestä tässä kirjassa onkin kerrottu.
Tuohon aikaan on ollut suuret nälkävuodet, on ollut varmaan pakkokin lähteä ja kun tietoa on lehdistä ja muutajilta saatu se on lisännyt lähtöinnostusta.Matti MAkkosen kohdalla on jopa kirkonkirjaan merkitty tietona, että ”on kirjoittanut kotiin Amerikasta”.
Rohkeita Suomalaisia ovat olleet,….silloinkin!
Kevättereiset kaikille sukulaisille, Elvi HAnnula (Makkonen)
Pappi lähetti Pyhännän sotaveteraanikirjan II, joka sisältää matrikkelin. Sen tiedoissa oli Yrjön syntymän (5.11.1907)paikka(passiluettelossa tavallinen Amerikka täsmennetty suluissa (Kanada).
Passiluettelosta selvisi, että Anna L. Heikintytär Haataja(s.14.02.1885)oli ilmoittanut kohteekseen ”Amerikka” ja noussut laivaan 22.12.1906. Sen enempää ei avoimista rekistereistä ole luettavista. Mutta sen tiedämme nyt, että Yrjö syntyi Kanadassa 5.11.1907.
Mutta mutta. Joulu merellä tuntui jotenkin tutulta.
Ja tosiaankin: Edvard Mikonpoika Haataja (s. 22.10.1885) Anna L:n serkku matkusti samalla laivalla 22.12.1906 Amerikkaan ja päätyi Ontarioon Kanadaan. Kun molempien lähtöpaikka oli samassa talossa Autiomäellä, voisi arvella heidän päätyneenkin samalle seudulle.
Edv. palasi Timminsistä, jonne puolestaan sai v. 1910 piletin nuorin veli Aappo (s. 09.07.1890),joka kävi kotonaan vielä kesällä 1921. Hänet on haudattu Timminsiin.
Tervehdys Lausi H
Kiitos viestistäsi ja ennenkaikkea siitä mistä voi kaivella tietoa Amerikan sukulaisista.
Yrjön äidin vaiheet lähinna kiinnostaa minua kun Yrjön setä kuoli niin tieto tuli suurlähetystön kautta,että omaisenne on kuollut.
Mummusta ei ole minun tietojen mukaan tullut mitään,ei ainakaan elossa ole koska poikakin olis jo sata ja hiukan yliki,jos elävien kirjoissa olisi.
Oikein hyvää uutta vuotta Laurille ja koko Haatajan suvun poppoolle toivottelee Pirkko Lakkala Rovaniemeltä
Jokilaaksojen musiikkisäätiö tallentaa siirtolaisperinnettä kaikissa muodoissaan Leader Story Line hankkeen kautta.
Rockland-oopperan (Suomalaiset kuparia vuolemassa Amerikassa) maailman kantaesitys nähdään 9.6.2011 Nivalan jäähallissa ja loput esitykset neljänä seuraavana päivänä (www.musiikkisaatio.fi; http://www.pmmf.org).
Siirtolaisperinteen tallentamiseksi onkesäkuun alkuun astikeruukampanja ja kirjoituskilpailu Pyhä- ja Kalajokilaaksossa.
Että nautitaan naapurien työn hedelmissä Siikajokilaaksossakin…
t. LH
Tervehdys Lauri Haataja!
Harvoin tulee tätä sukuseuran sivua luettua,mutta nytpä tämän aukaisin ja näin kirjoituksesi. Olisihan se mukava niistä Amerikan sukulaisista kuulla ja saada tietoa.Kyllä me Arja siskon kanssa olimme aikeissa tutkia Amerikan sukua,mutta Arja aika loppui ja minun ei ole yksin tullut ruettua juuria penkomaan.
onko sinulla tietoa enemmän siitä minun mummon vaiheista. Minä en tiedä juurikaan mitään. Ei Yrjö isäkään puhunut koskaan asioistaan.
Nyt liityn sukuseuran jäseneksi Mukavaa joulun odotusta sinulle ja koko Haatajan suvulle!
Toivottelee Pirkko Lakkala Rovaniemeltä
Amerikkaan menijöistä ja sieltä palanneista kiinnostuin paremmin vasta kun suora muistitieto oli saavuttamattomissa. Mutta kiinnostus kasvaa ja sukukirjaan on hyvä koota hataratkin tiedot.
Autiomäeltä oli lähtenyt kolme: yllä kirjoittaneen Pirkko Lakkalan mummo Anna-Liisa H. ja hänen serkkunsa Aappo ja Edv., joka palasi. Naapureissa, muissa sukulaisissa ja tutuissa on runsaastikin paluumuuttajia. He olivat kirjailija Antti Tuurin sanoin ”nähneet laajempiakin vainioita” ja ehkä siksi monia muita avarakatseisempia.
Siirtolaisuus saattaa hyvinkin liittyä sukumme mitä ilmeisempiin ominaispiirteisiin eli liikkuvuuteen ja suurperheisiin. Halkomisen ja lohkomisen jälkeenkin taloista riitti lähtijöitä. Haataja ei taipunut torppariksi mutta ei ehtinyt uudisasukkaaksi ajoissa saadakseen oman maatilan (homestead) kuten ruotsalainen tai vaikkapa irlantilainen. Odottivat metsät ja kaivokset sekä palveluspaikat. Niistä kokemukset ja muistot talteen.
Tuula Auerille
Siirtolaisinstituutilta voisi kysyä, mikä on kaivostarinoiden keräämistilanne.
Haatajilla on ollut suora yhteys kultamaihinkin. Ontariosta löytyi 1909 kultaesiintymä, josta kasvoi läntisen pallonpuoliskon suurin kultakivos (Holligerin perhe)ja synnytti kaupungin nimeltä Timmins. Timminsin nimi on palannut päivänvaloon tuon nykyisin 45 000 asukkaan kaupungin kulmille järjestettävien mustakarhun ampumisretkien ansiosta. Sieltä on hankittu Englannin kuningattaren henkivartikaartin tarvitsemat nahatkin.
Rautatietä Timminsiin oli aikoinaan rakentamassa mm. Edvard Haataja ja kapunkiin on haudattu hänen jälkeensä kaivokselle mainariksi tullut isoveli Aappo (Autiomäen Haataja.
Noista englantilaisten runnaamista kaivoksista näin kerran dokumentin, jonka mukaan urakkana saadussa työssä oli oltava joka päivä (joulupäivä kuitenkin vapaa), suuria onnettomuuksia ja tulipalojakin sattui.
Nykyisin Timmisissä toimii 90 kaivosyhtiötä(kultaa,hopeaa, kobolttia, nikkeliä, kadmiumia ja muita nykymaailman arvometelleja). Kaivoskuilua on kaksi ja puoli tuhatta kilometriä.
Timminsin seudun toinen elinkeino ovat metsätyöt (kaivoksista ja metsistä saa suoraan toimeentulonsa 25% väestöstä: Savotat alkoivat yhtäaikaa kaivosten kanssa rautatien valmistumisen myötä sopivasti meikäläisten muuttoaallon huipun aikaan. Ennen ratatietä alueella oli vaian intiaaneja. Kun rautarietä pitkin saapunut geologi iski radan varteen malamilöydöstään kertovan lapun kobolt, siihen kasvoi ensimmäinen kaupunki- Kobalt. Siellä vihittiin monta suomalaista, mm. Aappo Haataja.
Timminsissä on suomalaisten vanhainkoti, kapunki kunnioittaa vanhoja perinteitään, ensimmäinen kaivoskuilu on museoitu ja arkistot odottavat tutkijaansa…
Pirkko Lakkalalle (viesti 17) ynnä muille Järvenpään talon Haatajille terveiset ja liittymiskehotukset.
Omalta osaltanikin osasin tehdä johtopäätöksen ja liittyä, kun Autiomäsn Eino muutama suosi sitten otti seuramme puheeksi. Ja pari vuotta sitten veljesi Pasi alkoi Moisaskankaalla Haatajan hirviporukan nuotiolla jutella yhteisistä juuristamme – Amerikastakin olisi aihetta käydä niitä etsimässä.
Sukukirja on ottanut ja saanut lisäaikaa. Meille siitä on etua, koska Autiomäen/Tavastkengän ym. sukuhaarat ehtivät täydellisemmin mukaan.
Kuusamon kokouksessa sukuneuvostoon valittiin Eero H. (Kotila/Autiomäki) ja kun siinä istuu vanhastaan maailmankuulu karhukoiramies Onni H. (Jukero/Koski/Autiomäki)niin kyllä seuraamme uskaltaa liittyä.
Tervehdys Haatajan suku!
Rovaniemeltä Pirkko Lakkala kirjoittelee. Olen Tavastkengältä Yrjö Haatajan tytär. Isäni Yrjö oli niitä Amerikan Haatajia. Anna-Liisa Haatajan poika. Kuulin tästä Haatajan suvun sukutapaamisista nyt vasta Eino Haatajalta on edesmenneen isäni serkku.Haluaisin liittyä seuran jäseneksi onnistuuko?
Miniämme Irma Haataja (os Kilpeläinen) on kerännyt kuulema tietoja sukukirjaa ei ole varsinaisille Haatajille ilmoittanut mitään.
Meitä sisaruksia on seitsemen ja yksi veljistäni on kovinkin kiinnostuntu asiasta.
Ystävällisesti Pirkko Lakkala (os Haataja)
Olen päässyt nyt tutustumaan sukuseuran sivuille,kun hankin tieokoneen.Olen yrittänyt yksinnyhjäärälle ilmoittaa omat tietoni,vaan en kaikesta yrityksestä huolimatta sähköpostia saanut lähtemään… Se on tietenkin itsestäni johtuvaa,hölmöilyä. Mutta jos näin saisin Sähköpostiosoitteen selville. Tervehtien Tuulikki Joensuun Hammaslahdesta.
Sukukokous pidetään Kuusamossa, Kansanopistolla 17.7.2010.
Majoitusta voi tiedustella suoraan Kansanopistolta.
Kuusamon Haatajat kokoontuvat yhtäaikaa pitämään kokouksensa samassa paikassa, joten nyt kanttaa varata kalenteriin lomamatka Kuusamoon.
Asiasta tiedotetaan tarkemmin tämän kevään aikana.
Preliminary request; Would you like to come to the HAATAJA-meeting on 27.-28.8.2010 on Baltic Princess ferry Hki-Tallinn-Hki? We would only like to know how many of you are coming to the meeting. More information comes on April-May. Your answers at least on 28.2.2010 to Antti Haataja, antti@haataja.fi Thank you for your answer ;o)
Niilo Haatajan kanssa ollaan keskusteltu eteläisten Haatajien kokoontumisesta ja nyt ollaan ryhdytty sanoista tekoihin. Haeme nyt henkilömäärää jonka vuoksi alla oleva alustava tiedustelu on laitettu ulos! Tiedän heinäkuun suunnitellusta tapaamisesta enkä usko tämän sitä häiritsevän – päin vastoin!
Alustava tiedustelu; Osallistutko HAATAJA-tapahtumaan 27.-28.8.2010 Baltic Prinsess laivalla Hki-Tallinn-Hki? Nyt haemme tarkempaa henkilömäärää, jolla voimme neuvotella tilauksestamme laivayhtiön kanssa. Tarkempi ohjelma aikatauluineen huhti-toukokuussa. Myönteiset vastaukset ja ilmoitukset 28.2. mennessä, kiitos.
Ystävällisin terveisin; Antti Haataja, Vantaa, antti@haataja.fi
Näyttää hyvältä tämä alku! Tuo sukuseuran logokin on ihan paikallaan ja siitä voi olla ylpeäkin. Keswkustelupalsta on idea, josta voi alkaa kiinteämpi yhteyden pito. Kiitos kaikille, jotka ovat panneet kortensa kekoon näiden sukuseurasivujen uudistamiseen ja laajentamiseen.
Olen seurannut nyt näiden uusien sivustojen muotoutumista ja hyvältä näyttää.
Keskustelupalsta voisi olla ihan hyväkin juttu.
Matti varsinkin tarvitsisi tietoja sukuhaarojen vaiheilta.
Uskon aika monella olevan tietoja omista isoisovanhemmistaan, ne olisi nyt hyvä kirjata ylös ja antaa sukukirjan tekijän käyttöön.
Itse en vielä pääse oikein irrottautumaan sukuharrastuksen pariin, kun tuo työ häiritsee..
Ainakin ON mahdollista antaa ko. tietoja ja SAADA aikaan keskustelua, joka on parempi kuin ei mitään ilman minkäänlaista mahdollisuutta.
Taitaa valitettavasti olla vain muutaman harvan
varassa nuo tiedot ja se työ, joita kuitenkin meistä moni arvostaa ja korkealle kunnioittaa! Jaksamista Matille arvokkaan työn äärellä. Kyllä se kiitos kuitenkin aikanaan tulee ja sen mukana suunnaton hyöty jälkipolville.
Pikku tehtävä Haatajan amerikansukulaisista perillä oleville henkilöille:
Tavastkengällä Järvenpäässä on vanha mustekynällä kirjoitettu kirje, josta on leikattu pikku pala pois (lähettäjän osoite kenties?). Kirjeen päälle on ilmeisesti kaatunut jossakin vaiheessa hieman vettä, koska osa musteesta on levinnyt niin, ettei tekstistä saa selvää.
Kirjeessä ilmoetetaan kirvesmies Otto William Hillin hautajaisista, jotka pidetään klo 10.30 torstaina Colombiassa hautajaistalossa. (Päivämäärää ei kirjeessä ole). Herra Hill on kuollut maanantaina, ja on elänyt ”täällä” 37 vuotta. Kirjeessä mainitaan: ”Hän tuli tänne St. Helenistä, O?sta.” Vanhasta käsialasta ei saa täysin selvää, mitä kirjaimia O:n ja -sta välissä on. Ousta? Oresta? Onsta? Kirjeessä mainitaan, että hän on syntynyt Suomessa ja että jälkeenjääneitä on yksi poika, Raymond W Hill, Seattlessa ja sisko, rouva Anna Korpela (ja sitten on muste levinnyt, eikä tekstistä saa selvää, mutta teksti jatkuu seuraavasti) …lensissä(?), 16 muuta (veljeä?) ja siskoa Suomessa sekä (?) lastenlasta. Harmi, että osa kirjeestä on kastunut ja teksti on haihtunut.
Herra Hill on Autiomäeltä Amerikkaan / Kanadaan lähtenyt Haataja ja muuttanut nimensä siellä? Anna Korpela on Haatajan Yrjön äiti?
Hei!
Etsisin seuraavaa henkilöä:
Lars Haataja Syntynyt 4.3.1859 Saaresmäki
Isä Torp. Adam Haataja
Äiti H:ru Eva Pussinen
Lars mennyt naimisiin 7.9.1890 Delila Kovalaisen ( s. 1863) kanssa. Heillä ainakin lapset:
Anna Liisa s. 1894
Reetta Stiina s. 1900
Minua kiinnostaisi hänen vaimonsa Delila, koska hän on kuollut ja onko hänellä Larsin kanssa muita lapsia?
Vesa Aholalle
Anteeksi myöhäinen vastaukseni, kun en ole ollut vähään aikaan koneen äärellä.
Mikko Haatajan 23.10.1868-14.7.1939 ja Olga Agatha s. Komulaaisen 12.11.1874-18.9.1903 lapset:
Johan Vilhelm 28.9.1893
Anna Liisa 5.1.1895
Kaisa Maria 4.5.1897
Aada Sofia 13.4.1899
Joel 31.8.1900
Olga Alina 11.11.1902
Mikko Haatajan ja II vaimon Maria s.Laakon 25.2.1880-24.10.1946 lapset:
Antti 3.8.1905
Martta Emilia 3.11.1906
Aaprami 9.7.1908
Einar ”Eino” 10.4.1910
Väinö Mikael 22.12.1911
Elsa Fredrika 19.9.1913
Vihtori 10.11.1915
Saara Matilda 21.3.1918
Kalle Augusti 23.3.1920
Vesa Aholalle: Olga Agatha Komulaisella oli kuusi lasta, Mikko Aaponpoika Haatajan toinen vaimo Maria Samulintytät Laakko (1880 – ?) synnytti yhdeksän lasta vuosina 1906 – 1923.
Elvi Hannulalle
hei
Sattuisitko tietämään pappani Johan Vilhelm Haatajan sisaruksia ja mahdollisia sisarpuolia, sillä Olga Agatha Komulainen kuoli jo alle kolmikymppisenä.
Yst. Terv.
vesa ahola Kempeleestä
Sukuneuvosto kokoontuu 17.6.2012 klo 13.00 Valtalanniementie 328, Vuottolahdessa.
Mikäli haluat asioita kokouksen käsittelyyn ilmoittelepa siitä puheenjohtajalle s-postilla puheenjohtaja at haatajat.fi
Kiitos Matti Haatajalle!
Todellakin haluaisin tietoa yhdestä sukuhaarastani lisää,voisinko saada Iikka Topinpoika Suorsan ja Serafiina Tapanintytär Haatajan jälkeläisten tiedot sähköpostiini.Minulla on tiedot vuoteen 1888 jolloin syntyi Yrjö Tapani ja valitettavasti myös kuoli.Jos jokin heidän jälkeläisistään haluaisi olla yhteyksissä niin olisin kiitollinen ,minulla on GENOOMissa sukututkimussivusto jossa osa Suorsan suvusta on nykyhetkeen dokumentoitu.Voit olla yhteyksissä minuun leena.suorsa@dnainternet.net
ps.GENOOM on sukututkimussivusto jonka näkevät vain kutsutut suvun jäsenet siksi sinne voi päivittää tietonsa nykyhetkeen saakka.
Yhteydenottojanne odottaen Leena Suorsa
Leena Suorsalle:
Totta kai liittyy, sillä on vain yksi Haatajan suku. Mainitsemasi henkilöt löytyvät tietokannastamme. Halutessasi lähempiä tietoja Haatajista tai Säräisniemestä voit yrittää ottaa yhteyttä.
Hei!
Minua kiinnostaa tietää liittyykö minun sukuni Haataja miten teidän sukuun.Minun isoisän isän veli Isak(Iikka)s.10.4.1854 nai Serafiina Staffans(Tapani)tytär s.17.1.1855 Haatajan v.1887.Olen yrittänyt jälestää Säräisniemen tietoja taaksepäin mutta kuten tiedämme kirkonkirjat paloivat.Minun esi-isäni Tobias Suorsa muutti myös Säräisniemeltä Kestilään v.1841 joten myös hänen sukunsa on pahasti hukassa.
Kaikista tiedoista kiitollinen Leena Suorsa
Hei Haatajat,
Etsin lapsuuden parasta ystävääni Seija Alalauria. Hän meni naimisiin Haatajan kanssa ja hänellä on ehkä kolme lasta. Alalaurit asuivat Nokelassa Veturitie 20 ja me asuimme Veturitie 16. Olisi niin hieno asia saada Seijaan yhteys, ajattelen häntä useasti ja varsinkin nyt kun itsekkin rakennan sukupuuta ja etsin sukujuuria.
Jos teistä joku tuntee Seijan, pyytäkää häntä ottamaan minuun yhteyttä. KIITOS!
Leena Anneli Peltoniemi
Houston Texas
Vesa Aholalle
Laatimasi sukupuun tarpeisiin ks. Elvi Hannulan terveiset. Niillä pääset Mikko Aaponp. H:aan (s. 22.12-1809) Autiomäelle, josta juontuvat Kosken H:t, myös Kosken Ville, sittemmin Ahola.
Hallinnolliset rajat ja nimetkin ovat muuttuneet. Säräisniemi (S:n kirkkoherrakunta eli srk) on autiomäkisten lähtöpaikkana yhtä kuin Saaresmäki Vuolijoella, nyk. Kajaanissa.
-Autiomäki, Koski ja Tavastkenkä ovat kartalla entisellään alkuaan Piippolan, sttemmin perustetun Pyhännän kunnan paikkoina.
terv.lh
Hei !
onko muilla verkossa MyHeritage- sukupuuta ?
Luomani sukupuu : http://www.aholavesa.myheritage.com
ensimmäinen esi-isä on Mikko Aaponpoika Haataja syntymä (23. Loka 1868.
Laajennetaan yhdessä sukupuutamme ?
etusivulla teksti: ”Jos haluat myös jäseneksi, ole hyvä, klikkaa tästä.”
Tervehdys Haatajan suku!
Rovaniemelle ja varmaan muuallekkin Suomen niemeen alkaa tulla syksy. Missä vaiheessa sukukirjan tekeminen lienee? Mukavaa leppoisaa syksyä toivottelee Pirkko Lakkala Rovaniemeltä
jorma kantelinen jättäisitkö s-posti osoitteesi, voisimme keskustella sen avulla. jospa löytyisi yhteisiä sukulaisia.oma osoitteeni on haataja@mail.suomi.net
terv,heikki haataja
anteeksi korjaan nimen jorma kanteliseksi
esa kantelinen ylitornio. jätäppäs´s-postinumerosi niin meilaillaan. ilmeisesti olet kainuun haaraa, joka kyllakin on samaa kuusamon haaran kanssa. kiinnostavaa oli emil-nimi,joka on isoisäni Kallen s.kajaanissa 1863veli emil oli syntynyt 1867 kajaanissa,voisi olla sinun emilillesi varhaisempi lähisukulainen? itse olen syntynyt torniossa, josta ole ollut pois lähes 50-vuotta.ps. näin kesäaikaan olen harvoin koneella, joten vastailuni voivat viipyä?
terv. heikki haataja oulu
Tervehdys !
Olen Emil Evald Haatajan (s.11.8.1903 Ylitornio) tyttären poika. Ukkini sukua asuu edelleen Ylitorniolla ja muistan ainakin Kalle nimisen veljen (jo edesmennyt).
Muistan äitini kertoneen isänsä suvun tulleen Kainuusta. Mihinkähän sukuhaaraan tässä sitten kuulutaan?
Kenellä olisi tietoa?
Vesa Aholalle
V. 1840 Säräisniemeltä muuttanut Tavastkengän Autiomäelle (esivanhempiamme alenevasti):
Mikko Aaponp. Haataja 22.12.1809-4.8.1882, vmo Liisa Paavont. Pussinen 17.1.1817-30.8.1874, lapsia mm.
Aapo Mikonp. Haataja 24.7.1842-23.2.1873, vmo Liisa Aapont. Moisala 14.6.1849-28.7.1927, heillä lapsi:
Mikko Aaponp. Haataja 23.10.1868-14.7.1939, vmo Olga Agatha Komulainen 12.11.1874-18.9.1903.
Heillä lapsia mm.
Johan Vilhelm Haataja s. 28.9.1893 (myöhemmin sukunimi Ahola). Perhe asunut Tavastkengän Kosken talossa.
Olen Aapon s.1842 veljen Mikon s.1849 jälkipolvea. Kovasti siis löytyy suvusta Mikkoja.
Terv. Elvi Hannula, Pyhäntä
Terveiset yhdeltä
Mikolta (Ville Haataja(Ahola) oli pappani.
Vesa Ahola
Taidatpa olla Pyhännän Tavastkengän Kosken talon Haatajia. Sukulaisia pikkuserkuistasi alkaen löydät Siikajokivarresta (ja
tekeillä olevan sukukirjan aineistosta)satamäärin. Pyhännän sotaveteraankirjan matrikkeliosalla pääset hyvään alkuun. Kauko Ahola oli 60-luvulla vt. kirkkoherrana isänsä tekopitäjässä ja joku Ahola on kuuleman mukaan ruvennut sinne Sattulan kesäasukkaaksi.
t.lh
Hei kaikki Haatajat!
Alkaa keski-ikä olla siinä vaiheessa, että omat juuret alkavat kiinnostaa ihan tosissaan. Kovin näyttävät vaisuilta nämä sukuseuran sivut, mutta jospa täällä joku joskus kävisi…Facebook taitaa olla kanava, jossa kaikki keskustelevat, mutten minä.
Isäni on Eero Haataja Kajaanista, hänen isänsä oli Matti ja hänen isänsä oli Lauri (hauta löytyy Paltaniemen vanhalta hautuumaalta). Matti oli kaiketi kotoisin Vuottolahdesta, mutta muutti Suomussalmelle, jossa asui kuolemaansa saakka.
Mistähän kannattaisi aloittaa tämä ”sukututkimus”?
hei
Mun pappa kuollut Limingassa Vilhelm Ahola os.Haataja, hänen poika Paavo Ahola synt.Limingassa 14.8.1930 on minun isäni.
Löytyykö tietoja ?
terv. Vesa Ahola, synt.1966 Kempele
Terveiset yhdeltä
Mikolta (Ville Haataja(Ahola) oli pappani.
Tervehdys Jari!
Otapa sähköpostilla yhteyttä, tietoja löytyy osoite on puheenjohtaja@haatajat.fi
Hei Haatajan suku!
Täällä Jämsäläinen Haataja. Olen syntynyt Suomussalmella,mutta aitini isän suku on Vuolijoen pitäjästä Kaarteentalosta.Voitto Aslak Haataja s.1923.
Hänen isänsä oli muistaakseni Heikki Haataja.Toivoisin yhteydenottoa suvulta ja suvusta. t. Jari Haataja Jämsä
EH & Makkosen sukulaiset
Niinpä sitä saatiin juuriimme taas lisää näköyhteyttä. – Muistui mieleen kun klassisen antropologian professori katseli Autiomäeltä (Kotilan akkunasta) Alipäähän Moisalaa (vai Komulaistako): ”Tuolta me Jarvatkin olemme lähtöisin.”
Makkoset/Moisalat ovat asuneet puolta kylää ja Laakoilla oli Alatalokin sen kuuluessa Tavastkengän kylään ennen Nissisiä ja (pakko)liitosta Kestilään.
Talot ovat pysyneet, ihmiset liikkuneet, nimikäytäntö suvun ja talon välillä vaihdellut meillä itäisen ja läntisen tapakulttuurin rajamailla. Naisellinen (ja IKI-osoitteeksi passeli) nimimuoto on Kainuun puolessa käytössä ollut HAATAJATAR.
terv.lh
Hei Lauri,
Tiedätkös Lauri, että ollaan monikertaisesti
sukulaisia (minulle selvisi äskettäin), nimittäin meidän isoisoäiti Liisa Haataja s. 14.6.1849 Aapontr Moisala, on Aappo Makkosen ja Magdaleenan os. Laakko tytär.
Tavastkengän Moisalan talo on sitten ollut mystinen paikka,kun siinä asuneet ovat alkaneet käyttääkin yhtäkkiä talon nimeä sukunimenään. Näin tämä tuli esiin myöskin
toisessa sukututkimuksessa.
Toisessa sukututkimuksessa tämä Aapon perheen
(ja Liisankin) sukunimi on Makkonen.
Isovanhempani ovat siis olleet sukua keskenään 4. serkukset,ja yllätys yllätys myöskin äiti ja isä ovat olleet 6. serkukset,
vaikka äiti on lähtöisin Säräisniemeltä.
Huomaamme että suku on ollut paras…
EH
Palokankaan Elville
kiitokset aiheellisesta huomautuksesta; Risto Vilmusenaho on 10 vuoden takaisessa väitöskirjassaan tutkinut Siikajokilaakson 8 pitäjän (seurakunnan)siirtolaisuuden merkitystä kotiseudullakin.
Palanneet (joka kymmenes lähtijöistä) pärjäsivät paitsi taloutensa (tilojen ostajista viidennes palanneita) myös tietojensa ja taitojensa ansiosta.
Lähtöalueen olojen ohella siirtolaisuuteen vaikuttivat kohdemaiden suhdanteet (työvaellus naapurimaihinkin, joista veto Amerikkaan; sinne menijöistä 55 % sai pilettinsä edeltäjiensä tienaamista taaloista).
Siikajokilaakson siirtolaisuudesta paljastui maa- ja maakuntatasolsta poikkeavia piirteitä – sekin että ilmiöllä on selvä yhteys vanhojen siirtolaisuusmaiden muuttoliikkeiden kanssa.
terv. lh
Huomasin, että Tavaskengän pikkuserkut ovat kirjoitelleet Amerikkaan menneista sukulaisistamme. Risto Vilmusenahon teokset:”Siikajokilaakson siirtolaisuu vuosina 1850-1914 osat I ja II” on mielenkiintoista luettavaa ja ainakin Pyhännän kirjastosta tätä voi lainata.
Sukulaisiani T-kengän MAkkosia on muuttanut useita, jopa 8-henkinen perhe kokonaan.
Osa muuttajista on kylläkin palannutkin.
MAtti MAkkonen on ollut 1.lähtijä v.1867 ja hänestä tässä kirjassa onkin kerrottu.
Tuohon aikaan on ollut suuret nälkävuodet, on ollut varmaan pakkokin lähteä ja kun tietoa on lehdistä ja muutajilta saatu se on lisännyt lähtöinnostusta.Matti MAkkosen kohdalla on jopa kirkonkirjaan merkitty tietona, että ”on kirjoittanut kotiin Amerikasta”.
Rohkeita Suomalaisia ovat olleet,….silloinkin!
Kevättereiset kaikille sukulaisille, Elvi HAnnula (Makkonen)
Vieraskirjan sivu on käännetty eli `päällimmäisenä`on tuorein tieto.
Bingo! Pirkko Lakkala
Pappi lähetti Pyhännän sotaveteraanikirjan II, joka sisältää matrikkelin. Sen tiedoissa oli Yrjön syntymän (5.11.1907)paikka(passiluettelossa tavallinen Amerikka täsmennetty suluissa (Kanada).
Passiluettelosta selvisi, että Anna L. Heikintytär Haataja(s.14.02.1885)oli ilmoittanut kohteekseen ”Amerikka” ja noussut laivaan 22.12.1906. Sen enempää ei avoimista rekistereistä ole luettavista. Mutta sen tiedämme nyt, että Yrjö syntyi Kanadassa 5.11.1907.
Mutta mutta. Joulu merellä tuntui jotenkin tutulta.
Ja tosiaankin: Edvard Mikonpoika Haataja (s. 22.10.1885) Anna L:n serkku matkusti samalla laivalla 22.12.1906 Amerikkaan ja päätyi Ontarioon Kanadaan. Kun molempien lähtöpaikka oli samassa talossa Autiomäellä, voisi arvella heidän päätyneenkin samalle seudulle.
Edv. palasi Timminsistä, jonne puolestaan sai v. 1910 piletin nuorin veli Aappo (s. 09.07.1890),joka kävi kotonaan vielä kesällä 1921. Hänet on haudattu Timminsiin.
t.lh
Tervehdys Lausi H
Kiitos viestistäsi ja ennenkaikkea siitä mistä voi kaivella tietoa Amerikan sukulaisista.
Yrjön äidin vaiheet lähinna kiinnostaa minua kun Yrjön setä kuoli niin tieto tuli suurlähetystön kautta,että omaisenne on kuollut.
Mummusta ei ole minun tietojen mukaan tullut mitään,ei ainakaan elossa ole koska poikakin olis jo sata ja hiukan yliki,jos elävien kirjoissa olisi.
Oikein hyvää uutta vuotta Laurille ja koko Haatajan suvun poppoolle toivottelee Pirkko Lakkala Rovaniemeltä
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille sukulaisille.
Ps.
Sukuneuvoston kokous pidetään tammikuussa, tarkempi kutsu tulee jäsenille erikseen.
Jokilaaksojen musiikkisäätiö tallentaa siirtolaisperinnettä kaikissa muodoissaan Leader Story Line hankkeen kautta.
Rockland-oopperan (Suomalaiset kuparia vuolemassa Amerikassa) maailman kantaesitys nähdään 9.6.2011 Nivalan jäähallissa ja loput esitykset neljänä seuraavana päivänä (www.musiikkisaatio.fi; http://www.pmmf.org).
Siirtolaisperinteen tallentamiseksi onkesäkuun alkuun astikeruukampanja ja kirjoituskilpailu Pyhä- ja Kalajokilaaksossa.
Että nautitaan naapurien työn hedelmissä Siikajokilaaksossakin…
t. LH
Pirkko Lakkalalle
Siirtolaisinstituutin matkustaja- ja passitietokannat ovat vapaasti käytettäviä eli internetillä katsottavia (www.migrationinstitut.fi.
Amerikkalaisilla on netissä monenlaisia rekistereitä, esim. kuulutuksista ja vihkimisistä tai vaikkapa paikoista joissa esiintyy meidän sukunimemme.
Hyvää Joulua Rovaniemelle ja Tavastkengälle
Lumen keskeltä toivottelee Lauri H.
Jk. Yrjö Kaukiaisen kirjasta Laiva Toivo, Oulu (SKS 1987)saa osviittaa sukumme matkusteluvietistä ja omapäisyydestä
Tervehdys Lauri Haataja!
Harvoin tulee tätä sukuseuran sivua luettua,mutta nytpä tämän aukaisin ja näin kirjoituksesi. Olisihan se mukava niistä Amerikan sukulaisista kuulla ja saada tietoa.Kyllä me Arja siskon kanssa olimme aikeissa tutkia Amerikan sukua,mutta Arja aika loppui ja minun ei ole yksin tullut ruettua juuria penkomaan.
onko sinulla tietoa enemmän siitä minun mummon vaiheista. Minä en tiedä juurikaan mitään. Ei Yrjö isäkään puhunut koskaan asioistaan.
Nyt liityn sukuseuran jäseneksi Mukavaa joulun odotusta sinulle ja koko Haatajan suvulle!
Toivottelee Pirkko Lakkala Rovaniemeltä
Matti H:lle
Amerikkaan menijöistä ja sieltä palanneista kiinnostuin paremmin vasta kun suora muistitieto oli saavuttamattomissa. Mutta kiinnostus kasvaa ja sukukirjaan on hyvä koota hataratkin tiedot.
Autiomäeltä oli lähtenyt kolme: yllä kirjoittaneen Pirkko Lakkalan mummo Anna-Liisa H. ja hänen serkkunsa Aappo ja Edv., joka palasi. Naapureissa, muissa sukulaisissa ja tutuissa on runsaastikin paluumuuttajia. He olivat kirjailija Antti Tuurin sanoin ”nähneet laajempiakin vainioita” ja ehkä siksi monia muita avarakatseisempia.
Siirtolaisuus saattaa hyvinkin liittyä sukumme mitä ilmeisempiin ominaispiirteisiin eli liikkuvuuteen ja suurperheisiin. Halkomisen ja lohkomisen jälkeenkin taloista riitti lähtijöitä. Haataja ei taipunut torppariksi mutta ei ehtinyt uudisasukkaaksi ajoissa saadakseen oman maatilan (homestead) kuten ruotsalainen tai vaikkapa irlantilainen. Odottivat metsät ja kaivokset sekä palveluspaikat. Niistä kokemukset ja muistot talteen.
Tuula Auerille
Siirtolaisinstituutilta voisi kysyä, mikä on kaivostarinoiden keräämistilanne.
Haatajilla on ollut suora yhteys kultamaihinkin. Ontariosta löytyi 1909 kultaesiintymä, josta kasvoi läntisen pallonpuoliskon suurin kultakivos (Holligerin perhe)ja synnytti kaupungin nimeltä Timmins. Timminsin nimi on palannut päivänvaloon tuon nykyisin 45 000 asukkaan kaupungin kulmille järjestettävien mustakarhun ampumisretkien ansiosta. Sieltä on hankittu Englannin kuningattaren henkivartikaartin tarvitsemat nahatkin.
Rautatietä Timminsiin oli aikoinaan rakentamassa mm. Edvard Haataja ja kapunkiin on haudattu hänen jälkeensä kaivokselle mainariksi tullut isoveli Aappo (Autiomäen Haataja.
Noista englantilaisten runnaamista kaivoksista näin kerran dokumentin, jonka mukaan urakkana saadussa työssä oli oltava joka päivä (joulupäivä kuitenkin vapaa), suuria onnettomuuksia ja tulipalojakin sattui.
Nykyisin Timmisissä toimii 90 kaivosyhtiötä(kultaa,hopeaa, kobolttia, nikkeliä, kadmiumia ja muita nykymaailman arvometelleja). Kaivoskuilua on kaksi ja puoli tuhatta kilometriä.
Timminsin seudun toinen elinkeino ovat metsätyöt (kaivoksista ja metsistä saa suoraan toimeentulonsa 25% väestöstä: Savotat alkoivat yhtäaikaa kaivosten kanssa rautatien valmistumisen myötä sopivasti meikäläisten muuttoaallon huipun aikaan. Ennen ratatietä alueella oli vaian intiaaneja. Kun rautarietä pitkin saapunut geologi iski radan varteen malamilöydöstään kertovan lapun kobolt, siihen kasvoi ensimmäinen kaupunki- Kobalt. Siellä vihittiin monta suomalaista, mm. Aappo Haataja.
Timminsissä on suomalaisten vanhainkoti, kapunki kunnioittaa vanhoja perinteitään, ensimmäinen kaivoskuilu on museoitu ja arkistot odottavat tutkijaansa…
Mistä löydän Ameriikan henkilöiden tarinat kaivoksessa työskentelystä?
Pirkko Lakkalalle (viesti 17) ynnä muille Järvenpään talon Haatajille terveiset ja liittymiskehotukset.
Omalta osaltanikin osasin tehdä johtopäätöksen ja liittyä, kun Autiomäsn Eino muutama suosi sitten otti seuramme puheeksi. Ja pari vuotta sitten veljesi Pasi alkoi Moisaskankaalla Haatajan hirviporukan nuotiolla jutella yhteisistä juuristamme – Amerikastakin olisi aihetta käydä niitä etsimässä.
Sukukirja on ottanut ja saanut lisäaikaa. Meille siitä on etua, koska Autiomäen/Tavastkengän ym. sukuhaarat ehtivät täydellisemmin mukaan.
Kuusamon kokouksessa sukuneuvostoon valittiin Eero H. (Kotila/Autiomäki) ja kun siinä istuu vanhastaan maailmankuulu karhukoiramies Onni H. (Jukero/Koski/Autiomäki)niin kyllä seuraamme uskaltaa liittyä.
Lauri H.
Tervehdys Haatajan suku!
Rovaniemeltä Pirkko Lakkala kirjoittelee. Olen Tavastkengältä Yrjö Haatajan tytär. Isäni Yrjö oli niitä Amerikan Haatajia. Anna-Liisa Haatajan poika. Kuulin tästä Haatajan suvun sukutapaamisista nyt vasta Eino Haatajalta on edesmenneen isäni serkku.Haluaisin liittyä seuran jäseneksi onnistuuko?
Miniämme Irma Haataja (os Kilpeläinen) on kerännyt kuulema tietoja sukukirjaa ei ole varsinaisille Haatajille ilmoittanut mitään.
Meitä sisaruksia on seitsemen ja yksi veljistäni on kovinkin kiinnostuntu asiasta.
Ystävällisesti Pirkko Lakkala (os Haataja)
Mukavaa JUHANNUSTA kaikille Haatajille!!
Kuusamossa tavataan 17.7.Sukukokouksen merkeissä.
Terveisin Jouko Haataja
Hei!
Vanhemmillani myytävänä Heinävedellä Valamon luostarin läheisyydessä kuivanmaan mummonmökki. Rantaoikeus + vene rannassa.
Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä
Anne Haataja puh. 040 708 1102
Hyvää ja leppoisaa kesää Haatajille!
t. Anne
Olen päässyt nyt tutustumaan sukuseuran sivuille,kun hankin tieokoneen.Olen yrittänyt yksinnyhjäärälle ilmoittaa omat tietoni,vaan en kaikesta yrityksestä huolimatta sähköpostia saanut lähtemään… Se on tietenkin itsestäni johtuvaa,hölmöilyä. Mutta jos näin saisin Sähköpostiosoitteen selville. Tervehtien Tuulikki Joensuun Hammaslahdesta.
Sukukokous pidetään Kuusamossa, Kansanopistolla 17.7.2010.
Majoitusta voi tiedustella suoraan Kansanopistolta.
Kuusamon Haatajat kokoontuvat yhtäaikaa pitämään kokouksensa samassa paikassa, joten nyt kanttaa varata kalenteriin lomamatka Kuusamoon.
Asiasta tiedotetaan tarkemmin tämän kevään aikana.
Moi Haatajat,
Näyttää siltä, että Niilo, Matti ja Antti ovat perheineen laivalla ja Tallinnassa.
Laittakaa nyt ihmeessä infoa tulemaan niin katsotaan saadaanko vaikka tuplattua tuo lähtijämäärä…..
Ystävällisin terveisin,
Antti Haataja
It´s look like Niilo, Matti and Antti are coing together to Tallinn trip.
Pls, give more info if you can enjoy to the trip!
With Best Regards,
Antti Haataja
Preliminary request; Would you like to come to the HAATAJA-meeting on 27.-28.8.2010 on Baltic Princess ferry Hki-Tallinn-Hki? We would only like to know how many of you are coming to the meeting. More information comes on April-May. Your answers at least on 28.2.2010 to Antti Haataja, antti@haataja.fi Thank you for your answer ;o)
Niilo Haatajan kanssa ollaan keskusteltu eteläisten Haatajien kokoontumisesta ja nyt ollaan ryhdytty sanoista tekoihin. Haeme nyt henkilömäärää jonka vuoksi alla oleva alustava tiedustelu on laitettu ulos! Tiedän heinäkuun suunnitellusta tapaamisesta enkä usko tämän sitä häiritsevän – päin vastoin!
Alustava tiedustelu; Osallistutko HAATAJA-tapahtumaan 27.-28.8.2010 Baltic Prinsess laivalla Hki-Tallinn-Hki? Nyt haemme tarkempaa henkilömäärää, jolla voimme neuvotella tilauksestamme laivayhtiön kanssa. Tarkempi ohjelma aikatauluineen huhti-toukokuussa. Myönteiset vastaukset ja ilmoitukset 28.2. mennessä, kiitos.
Ystävällisin terveisin; Antti Haataja, Vantaa, antti@haataja.fi
Näyttää hyvältä tämä alku! Tuo sukuseuran logokin on ihan paikallaan ja siitä voi olla ylpeäkin. Keswkustelupalsta on idea, josta voi alkaa kiinteämpi yhteyden pito. Kiitos kaikille, jotka ovat panneet kortensa kekoon näiden sukuseurasivujen uudistamiseen ja laajentamiseen.
Olen seurannut nyt näiden uusien sivustojen muotoutumista ja hyvältä näyttää.
Keskustelupalsta voisi olla ihan hyväkin juttu.
Matti varsinkin tarvitsisi tietoja sukuhaarojen vaiheilta.
Uskon aika monella olevan tietoja omista isoisovanhemmistaan, ne olisi nyt hyvä kirjata ylös ja antaa sukukirjan tekijän käyttöön.
Itse en vielä pääse oikein irrottautumaan sukuharrastuksen pariin, kun tuo työ häiritsee..
Ainakin ON mahdollista antaa ko. tietoja ja SAADA aikaan keskustelua, joka on parempi kuin ei mitään ilman minkäänlaista mahdollisuutta.
Taitaa valitettavasti olla vain muutaman harvan
varassa nuo tiedot ja se työ, joita kuitenkin meistä moni arvostaa ja korkealle kunnioittaa! Jaksamista Matille arvokkaan työn äärellä. Kyllä se kiitos kuitenkin aikanaan tulee ja sen mukana suunnaton hyöty jälkipolville.
Jep, vieraskirja on toistaiseksi toteutettu tämän kommenttialueen kautta.
Mietin, että laajempaa keskustelua varten olisi järkevä perustaa keskustelupalsta. Mitä olette mieltä, tulisiko sellaista käytettyä?